KANNANOTOT JA ALOITTEET

 

 

Muistopuhe punaisten muistomerkillä 1.5.2010

Keskisen Uudenmaan vasemmistoliitot/ Puhujana Maarit Uusikumpu Järvenpään Vasemmistoliitosta

Hyvät toverit, hyvät  ystävät!

Monet itseäni vanhemmat ovat kertoneet isoisiensä ja isoäitiensä kuolleen tai teloitetun sisällissodassa. He ovat kertoneet myös, että heidän sukulaistensa kokemukset ovat olleet heille yksi kimmoke toimia työväen ja vasemmistoaatteen parissa.

Sisällissodan syinä olivat työväestön huonot olot ja demokratian halventaminen. Tuolloin työväki kärsi taloudellisista vaikeuksista sekä ruuan ja työn puutteesta. Se pettyi tilanteeseen, jossa sosiaaliset uudistukset eivät edenneet, osa kansasta jätettiin osattomaksi ja ennen sisällissotaa vaaleilla valittu eduskunta hajotettiin.

Kansa jakautui vuoden kahdeksantoista sodassa rajusti kahtia ja tätä kahtiajakoa kesti useita vuosikymmeniä. Kun pahimmasta päästiin yli, niin tilannetta lievensi aina 90-lukuun asti maamme vaurastuminen, elintason nousu ja hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat palvelut.

Mutta 90-luvun lama oli käänne, ja tilanne on edelleen pahenemaan päin. Ei tarvitsekaan hakea kaukaa yhtymäkohtia kansalaissodan ja tämän päivän välillä. Työttömyys riivaa taas maatamme ja nykyhallitus on laiminlyönyt sen hoidon. Samalla se on heikentänyt palveluita, pidentänyt leipäjonoja ja rapauttanut hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksen. Köyhien määrä on lisääntynyt tämän hallituksen aikana lähes sadallatuhannella. Yhä isompaa joukkoa kansasta uhkaa aina vain pahempi aineellinen puute ja osattomuus, kun taas osa rikastuu entisestään. Näin eriarvoisuus jatkaa kasvuaan ja kansakunta jakautuu taas kahtia.

Lisäksi kansa on pettynyt demokratian toimivuuteen, aivan kuten sisällissodan aikoina.   Pettymys näkyy muun muassa alhaisena äänestysaktiivisuutena. Pettymys ei ole ihme, koska voidaanko oikeastaan puhua enää lainkaan demokratiasta, kun maatamme hallitsee liikemiesten isolla rahalla junailema hallitus.

Ne yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, joita minun sukupolveni ja jälkeeni syntyneet ovat saaneet, ovat pitkälti seurausta siitä, että työväestö on uskaltanut vaatia parannuksia ja sosiaalisia uudistuksia. Sisällissodan punaiset uhrit ja sankarit olivat hyvinvointiyhteiskunnan esitaistelijoita.

Meidän vasemmiston on uskallettava  vaatia edelleen työväestölle ja heikommassa asemassa oleville sosiaalisia oikeuksia. Tuloerojen kasvu  ja kansan kahtiajako on estettävä, niin että emme kokisi toistamiseen sisällissodan kaltaista tilannetta.  Sisällissota vaati noin 37 000 uhria. Heistä noin 80 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Myös täältä Tuusulasta vietiin punaisia vankileireille.

Me Järvenpään, Tuusulan ja Keravan vasemmistoliittolaiset kunnioitamme aatteensa puolesta kuolleiden muistoa tällä punaisten muistomerkillä tänään kansainvälisenä työväen  päivänä.

Haluan lukea tähän lopuksi Ilpo Tiihosen runon osattomuudesta, jotta muistamme, miksi meidän on jatkettava menneiden sukupolvien työtä ja miksi vasemmistoaate on olemassa.

Nuku rapussa, Reiska,
on enkelten yö
tuolla kaukana tähtöset
leikkiä lyö

nuku rapussa, Reiska
et unohtumaan
pääse sitten kun taivaassa
tarjoillaan

Nuku rapussa, Reiska
ja untasi nää
että joskus on sullakin
tähdissä pää

nuku rapussa, Reiska
sut koulutetaan
siellä taivaassa tyynylle
uudestaan.

—–

Lisämäärärahaesitys Kivipuiston asukkaiden puolesta kaatui valtuustossa

Järvenpäässä pidettiin ylimääräinen valtuuston kokous 10.5. Kivipuisto-säätiön ja sen asukkaiden tilanteesta.

Kivipuiston monipalvelukeskuksen 15 asukasta ovat saaneet häädön ja osaa varsin huonokuntoisia vanhuksia odottaa Jampassa vuokra-yksiö.  Omaiset ovat tehneet valituksia hallinto-oikeuteen.

Kokous kesti yli kolme tuntia ja kokoukseen oli palkattu turvamiehiä. Kuka pelkäsi ja ketä: yleisö kaupunginjohtaja Kukkosta, virkamiehiä, valtuutettuja vai toisinpäin?

Valtuutettu Maarit Uusikumpu (vas) ja 18 muuta valtuutettua olivat vaatineet ylimääräistä kokousta kuntalain 54 § 2 momentin perusteella.

Uusikumpu teki palautusesityksen uudeelleen valmisteltavaksi lisämäärärahan saamiseksi Kivipuiston asukkaiden hoito- ja hoivasuhteisiin. Lisäksi palautusesityksessä vaadittiin RaVa-indeksien tarkistamista ja aikataulutusta kustannuksineen palvelurakenneuudistuksen jarruttamiseksi. Järvenpäässä toteutetaan vanhuspalvelujen rakennemuutosta STM:n suosituksen mukaisesti. Suositus on, että 91-92 % 75 vuotta täyttäneistä vanhuksista asuisi kotonaan. Järvenpäässä tavoitteeseen on päästy kahdessa vuodessa. Laitoshoitoa on ajettu alas pakkosiirroin vanhusten omaa tahtoa vastaan eikä luonnollista poistumaa ole huomioitu.

Kivipuistolaiset rakennemuutoksen uhrina

Maarit Uusikumpu: Puhe 10.5.2010 Järvenpään valtuuston ylimääräisessä kokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö!

Hieno asia, että olemme täällä koolla tämän tärkeän asian vuoksi. Kivipuistoon liittyy oikeastaan kaksi tragediaa, toinen on sieltä pakkosiirrettävät asukkaat ja toinen on Kivipuiston monipalvelukeskuksen tulevaisuus.

Kun Järvenpään vanhusten palvelurakennemuutosta ja siihen sisältyviä  ihmisten siirtelyjä, lähinnä lukuina, on esitelty uudelle sosiaali- ja terveyslautakunnalle, on kantani ollut se, että rakennemuutoksesta ei saa tulla vanhusrallia, jossa ihmisiä siirrellään väkipakolla paikasta toiseen. Olen sanonut myös sen, että siirtojen kohteena olevien ihmisten ja heidän omaistensa näkemykset ja toiveet pitää huomioida mahdollisuuksien mukaan. Kivipuistonkaan asukassiirroissa ei ole kyse luonnonvoiminen kaltaisesta asiasta, jolle ei löydy vaihtoehtoa.

Niin RaVa-indeksistä kuin rakennemuutoksestakin on päättänyt edellinen sosiaali- ja terveyslautakunta ja valtuusto muun muassa vuoden 2009 sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelman ja budjetin yhteydessä. Lautakunnassa virkamiehet ovat vakuutelleet, että homma sujuu kuin rasvattu. Kuntalaisten adressi ja lukuisat yhteydenotot valtuutettuihin osoittavat kuitenkin muuta.

Järvenpäässä toteutetaan STM:n valtakunnallista vanhuspalvelujen laatu- ja palvelusuositusta. En vastusta tätä suositusta vaan sitä tapaa ja kiirettä, jolla sitä toteutetaan Järvenpäässä. Siitä tämä tuska tulee. En myöskään vastusta Jampankiven kakkosen rakentamista vanhuksien asunnoiksi. Mielestäni nyt vain siirretään vääriä ihmisiä vääriin paikkoihin väärään aikaan!

Järvenpää on asettanut tavoitteekseen STM:n suosituksen pohjalta, että 75 vuotta täyttäneistä vähintään  91 % asuu kotona. Järvenpää on saavuttanut STM:n suosituksen 91 %:n mukaisen tavoitteen vain kahdessa vuodessa, vaikka suosituksen tavoitevuosi on 2012 eli aikaa olisi ollut vielä kolme vuotta. Järvenpäässä palvelurakennemuutoksen alkaessa eli vuoden  2008 alussa 75 v täyttäneistä 88 % asui kotona. Vuoden 2010 alussa osuus oli 91 %.  Eli Järvenpää on jo tavoitteessa, vaikka emme siirtäisi yhtäkään asukasta Kivipuistosta. STM:n suosituksessa on kuitenkin kyse pitkän aikavälin strategiasta. STM:n mukaan tavoiteaika on asetettu näin juuri siksi, että kyse on todella isosta rakennemuutoksesta. Tavoiteaika voisi olla oikeastaan vieläkin pitempi.

Soitin STM:n neuvottelevalle virkamiehelle, joka on ollut tätä laatusuositusta laatimassa. Hänen mukaansa suosituksen henki on ollut se, että rakennemuutos toteutetaan hallitusti ja luonnollista tietä. Missään tapauksessa tarkoitus ei ole ollut se, että jo laitoksissa asuneita vanhuksia siirretään pakolla laitoksista takaisin kotihoitoon. Kaupunki on tosin tulkinnut, että suurin osa kivipuistolaisista on antanut suostumuksensa muuttoihin. Asian oikea laita lienee kuitenkin niin, että osa ei ole jaksanut valittaa ja panna vastaan.

Hyvät kuulijat!

Rakennemuutokseen liittyy olennaisesti RaVailu eli RaVA-indeksi, joka on kiistanalainen mittari ja tuonut ihmeparantumisia. Sen arvot on nyt Järvenpäässä tapissa tehostetun palveluasumisen osalta. Venetvaara-Nurmen antamassa selvityksessä on viitattu vuoden 2009 kaupunginvaltuuston päätökseen vuoden 2009 talousarvion yhteydessä. Siellä sanotaan, että toimintakykyarvioinnit tarkistetaan vastaamaan valtakunnallisia kriteerejä. Mitään virallisia valtakunnallisia suosituksia ei RaVa-indeksin arvoista ole annettu ainakaan sosiaali- ja terveysministeriöstä, koska sieltä ei ole haluttu antaa ohjeita tällaisesta kaupallisesta tuotteesta kuin RaVa-mittari on.

Järvenpäässä on tehostetun palveluasumisen Rava-luokaksi asetettu korkein luokka eli luokka kuusi.  Kaiken lisäksi alun perin ohjaaviksi tarkoitetuista RaVa-arvoista onkin nyt tullut määrääviä, kun sillä ohjataan yhä enemmän palvelujen kohdentamista ja oikeutetaan asukkaiden pakkosiirrot.  Myös RaVa-mittarin luotettavuus on ongelma, koska RaVan käyttö on aina tulkintaa ja tuottaa erilaisia tuloksia riippuen mittaajasta, kuten Kivipuisto-säätiön toimintakertomuksesta sivulta 8-9 ilmenee. Lisäksi alhainenkaan RaVa-arvio ei aina kerro asiakkaan hoitoisuudesta.

Kivipuisto tarjoaa mahdollisuuksia kuntouttavaan  ja kuntoa ylläpitävään liikkumiseen ja toimintaan sekä luonnolliseen   yhteisöllisyyteen ja kohtaamiseen asukkaiden, henkilökunnan, ulkopuolisten ja omaisten kesken.  Jampankivi kakkosta ei ole suunniteltu samalla lailla yhteisölliseksi eikä sinne ole suunniteltu hoitajan yökierroksia, koska se on tavallinen vuokrakerrostalo.

Osa nyt siirrettävistä Kivipuiston asukkaista on asunut Kivipuistossa jo vuosia. Kivipuisto on heille tosiasiallinen koti, joka on tarjonnut turvallista asumista ja hyvinvointia. Asukkaat ovat voineet saavuttaa optimaalisen kunnon ja sitä on myös voitu ylläpitää tarpeenmukaisin palveluin.  Nyt tehtävissä asukassiirroissa olot muuttuvat yksilön kannalta huonompaan suuntaan ja muutoksen aiheuttama voinnin huononemisen riski on silloin erityisen suuri. Ikäihmisten ja mielenterveyden ongelmista kärsivien siirroista tiedetään, että muutokset yleensä heikentävät terveyttä.

Mielenterveydellisesti merkittävää on, että muutto on vastentahtoinen ja tehty yksipuolisella häätömääräyksellä. Häädetyt ihmiset kokevat nyt perusturvallisuuden järkkymistä ja ahdistusta ja heidän itsemääräämisoikeuttaan murennetaan. Myös sosiaalisten suhteiden ja kiintymisen kokemusten menetykset ovat isoja. Iso kysymys on, mitä tuloksia rava- tai muut mittaukset tuottavat tällaisten kokemusten jälkeen? Lisäksi hyvään kuntoon pyrkimiseksi sisältyy nyt uhka tuen piiristä poisjoutumiseksi. Onko siis enää mitään mieltä kuntoutua?

Kivipuiston yhteisöllisyys on tuonut säästöjä, koska muun muassa mielenterveysasukkaiden kohdalla on vältytty pitkiltä  erikoissairaanhoidon sairaalajaksoilta ja jopa avohoitokäynneiltä. Edessä voi olla pitkät sairaalajaksot, jotka tulevat kunnalle kalliiksi.

Mitä tulee Kivipuisto-säätiön tilanteeseen, niin kaupunki on laittanut säätiön selkä seinää vasten ja omalla toimillaan aiheuttanut talousvaikeudet Kivipuisto-säätiölle. Iso kysymys on, onko kaupunki syyllistynyt samalla sopimusrikkomukseen.

Surukseni huomaan, että vanhusten hoidosta on tullut Järvenpäässä taloutta.  Puheet hitaammasta ja inhimillisemmästä muutoksesta ovat kaikuneet kuuroille korville, kun vauhtisokeus säästöjen aikaan saamiseksi on päässyt vallalle ja  psykologinen silmä ja terve järki ovat kadonneet. Meillä olisi ollut mahdollisuus valita toinen tie ja toteuttaa muutos STM:n suosituksen hengen mukaisesti.  Aikuisten oikeasti Järvenpään elinvoima ja talous eivät kaadu Kivipuiston asukkaisiin. Ikääntyvän väestön hoitamisessa pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Rakennemuutoksessa kyse ei ole vain muutamasta vuodesta, sillä suuret ikäluokat jäävät vasta nyt eläkkeelle.

Hyvät kuulijat!

Kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, pitää noudattaa varovaisuusperiaatetta. Ei voi olla niin, että kun yksilö, tässä tapauksessa Kivipuiston asukas, joutuu yhteiskunnan armoille, hänen ihmisarvonsa ja itsemääräämisoikeutensa viedään. Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista korostaa asiakkaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.  Asiakkaan etu kivipuistolaisittain ja muutenkin on mielestäni se, että ne, jotka jo ovat Kivipuistoon kodiksi asettuneet, saisivat jatkaa asumistaan Kivipuistossa niin halutessaan. Ja niille, joita ei vielä  ole laitoksiin ohjattu,  pitää järjestää riittävästi apua ja tukea kotiin, että he siellä todella pärjäävät.

Vanhusten  ja mielenterveysasukkaiden siirtely säästöjen vuoksi on arveluttavaa ja taloudellisesti virheellistä kuntatalouden hoitoa. Kielteisen vaikuttavuuden kustannukset siirrettävien asukkaiden terveyteen voivat olla isot.

Aloitteessa oli kutsuttu valtuusto koolle siksi, että voidaan antaa ohjeita jatkotoimiksi. Mielestäni neuvottelut asukkaiden kanssa tulee käydä uudelleen ja selvittää, kuinka moni asukas ei halua muuttaa Kivipuistosta. Ei-halukkaat muuttajat saavat jatkaa asumistaan Kivipuistossa. Rakennemuutosta toteutetaan jatkossa luonnollinen poistuma huomioiden. Lisäksi  RaVa-mittarin käyttö tulee arvioida uudelleen: onko se  oikea mittari rakennemuutokseen ohjaamiseen ja vanhuspalvelujen myöntämiseen ja ovatko RaVa-indeksimme arvot määritelty nyt sellaiseksi, että ne ovat inhimillisiä yksilön kannalta ja antavat hänelle tarvittavan avun.

Kivipuiston asukkaat ja sodan jälkeiset raivaaja- ja veteraanisukupolvet ovat ansainneet arvokkaan loppuelämän. Sitä me kaikki tässä salissa toivomme myös itsellemme, omaisillemme ja ystävillemme.

 

Palautusesitys: Aloitteessa on esitetty valtuuston koollekutsumista ohjeiden antamiseksi jatkotoimille. Koska nyt on käynyt ilmi, että valtuuston vanhuspalveluille päättämää rakennemuutosta ei voida toteuttaa ilman vanhusten pakkosiirtoja ja niistä aiheutuvia vaurioita asianomaisille (Järvenpään sosiaali- ja terveystoimi on lakkauttanut viranhaltijapäätöksellä viime joulukuussa Kivipuiston asukkaiden palveluasumispäätöksiä 1.7.2010 alkaen.)  ja koska asukkaiden siirrot on sisäänrakennettu vuoden 2010 budjettiin,

 

esitän, että hallituksen tiedoksi antama selvitys Kivipuiston säätiön tilanteesta palautetaan uudelleen valmisteluun kesäkuun 2010 valtuuston kokousta varten

 

1. lisämäärärahojen osoittamiseksi sosiaali- ja terveystoimeen. Lisämääräraha tulee ohjata muun muassa  Kivipuiston asukkaiden hoito- ja hoivasuhteisiin Kivipuistossa,  niin että Kivipuiston nyt häätöuhan alla olevat asukkaat voivat jatkaa asumistaan Kivipuistossa niin halutessaan. (Halukkuutta tiedusteltava asukkailta uudelleen.)

 

1. niin, että valtuustolle annetaan vanhusten hoidon ja hoivan toteuttamisesta kokonaisselvitys ja vaihtoehtoja (kustannuslaskelmineen) rakennemuutoksen aikatalutukselle,

 

1. RaVa-indeksin arvioimiseksi: onko se oikea mittari rakennemuutoksen ohjaukseen ja vanhuspalvelujen myöntämiseen ja ovatko Järvenpään käyttämät RaVa-indeksin arvot määritelty nyt sellaiseksi, että ne ovat inhimillisiä yksilön kannalta ja antavat hänelle tarvittavan avun.

 

——–

Järvenpään uusi terveystalo avaa ovet kunnallisen terveydenhuollon yksityistämiselle

Järvenpään valtuuston aseveliakseli vihreiden avustamana (lukuunottamatta  Lassi Markkasta) avasi ovet kunnallisen terveydenhuollon yksityistämiselle. Valtuutettu LassiMarkkanen (vihr) esitti valtuutettu Ossi Kamisen (vas), Maija-Liisa Pyykkösen (kesk) ja Maarit Uusikummun (vas) kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Valmistelulta olisi haluttu, että kaikki terveystalon toteuttamisvaihtoehdot olisi tuotu valtuustoon vertailtavaksi. Nyt valtuustolle tuotiin vain Kiinteistö Oy-malli, vaikka aiempi valtuusto on linjannut, että terveystalon rakentamisnen toteutetaan joko omana investointina, kiinteistöosakeyhtiönä tai kiinteistösijoitusratkaisuna hankkeen ollessa valmis toteutukseen erillisellä päätöksellä. Palautusesitys kaatui äänin 30-21.  Myös Markkasen esitys asian hylkäämiseksi kaatui äänin 43-7 ja yksi tyhjä.
- Terveystalon toteuttaminen Kiinteistöyhtiö Oy:nä  mahdollistaa sosiaali- ja  terveystoimen koko rahoituksen raunioittamisen ja  palvelutason  alasajon, Ossi Kaminen totesi päätöksestä.

Lisäksi huolta nostattavat sekoilut Adulta Oy ja Kiljava Oy:ssä, jotka ovat  esimerkkejä siitä, miten hallinta ja päätösvalta katoaa osakeyhtiöissä pienelle  piirille, joka ei välttämättä pysy tehtäviensä tasolla. Adulta ja Kiljava tulevat  kalliiksi veronmaksajille.

Valtuustossa oli hyväksyttävänä myös asuntopoliittinen ohjelma. Valtuutettu MaaritUusikumpu (vas) totesi, että ohjelmassa tarjonta ei vastaa kysyntää ja vuokra-asuntoja rakennetaan liian vähän. Asuntojonot muun muassa Järvenpään Mestariasuntoihin ovat kasvaneet roimasti. Marraskuun lopussa 2009 Järvenpään Mestariasunnot Oy:llä on 996 kpl aktiivisia asunnonhakijoita. Vuonna 2008 aktiivisia hakijoita oli 777 kpl.

Uusikumpu oli huolissaan myös siitä, että Järvenpäähän syntyy liian yksipuolisia asuinalueita. Hän esittikin Tomi Riihimäen (kok), Kaisa Saarikorven (vihr) ja Taru Rinta-Pollarin (kd) kannattamana kaksi muutosesitystä:

1) Asuinalueiden toteuttamisen toiseksi päämääräksi (ohjelman sivu 7, liitesivu 179) asetetaan:
”Asuinalueiden toteuttamisessa päämääränä pitää olla segregaation eli asumisen eriytymisen välttäminen”.

Muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

2) Asuntojen hallintamuototavoitteeksi (ohjelman sivu 11, liitesivu 183) asetetaan:
”25% eli 125 kpl/vuosi ns. ara-rahoitteisia
75 % eli 375 kpl/vuosi vapaarahoitteisia asuntoja”

Toinen muutosesitys kaatui äänin 25-24, 1 tyhjää, 1 poissa.

——–

Vappupuhe 2010: porvarihallituksen perinnemaisema

Maarit Uusikumpu: Vappupuhe 1.5. klo 11, Järvenpää,  kävelykatu Jannen punainen aukio,

Hyvät järvenpääläiset, hyvä juhlaväki, hyvät ystävät ja hyvät toverit!

Suomessa on kauniita perinnemaisemia. Ne ovat ihmisten muovaamia luonnon aarreaittoja, jotka hivelevät silmää ja rauhoittavat mieltä. Niitä voi kuvata Vasemmistoliiton uudella iskulauseella rikkautta, jolla on arvoa. Kuten luonnon perinnemaisema, on myös yhteiskunnallinen perinnemaisema ihmisen muovaama. Miltä näyttääkään vappuna 2010 yhteiskunnallinen perinnemaisema, jota nykyinen porvarihallitus meille muovaa.

Suomi koki puolitoista vuotta sitten yhden taloushistorian pahimmista pudotuksista. Työllisten määrä on laskenut jopa nopeammin kuin 90-luvun lamassa. Pahimmin kärsivät pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät sekä nuoret ja ikääntyneet.
Istuvan hallituksen perinnemaisemaan on kasvamassa viime laman malliin pitkäaikaistyöttömien armeija.  Vanhasen hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luoda liki 100 000 uutta työpaikkaa, mutta kävikin päinvastoin: tällä hallituskaudella on hävitetty 100 000 työpaikkaa ja saatu aikaan levottomat työmarkkinat.

Suomi on harjoittanut laman torjunnassa yhtä maailman oikeistolaisinta politiikkaa.  Rikkaiden maiden talousjärjestön OECD:n mukaan Suomi on elvytyspolitiikassaan käyttänyt eniten veronalennuksia Uuden-Seelannin jälkeen, mutta työttömille ei ole riittänyt merkittävää lisärahaa koulutukseen tai muihin aktiivitoimiin saati sitten peruspäivärahojen tasokorotuksiin.

Menneiden lamojen tärkeimpiä opetuksia on, että työttömyyden kasvua olisi torjuttava heti kaikin keinoin. Hallitus on kuitenkin ollut haluton lisäämään aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja, joiden välitön tarve SAK:n kukaan on sata miljoona euroa.  Mutta mistä rahat, kun veropohjaa on liiaksi kavennettu ja useita yhteiskunnallisia ongelmia on yritetty ratkoa verovähennyksillä, vaikka julkiset investoinnit tukisivat tehokkaammin työllisyyttä ja suorat tulonsiirrot auttaisivat paremmin köyhiä.

Hyvä toverit!

Työttömyys liittyy myös vuosi sitten alkaneeseen kiistaan työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta. Miten ihmeessä pidennetään työuria, jos ei ole työpaikkoja? Ensin on saatava työttömyys alas ja vasta sitten voidaan vakavasti keskustella työurien pidentämisestä.
Kaikki osapuolethan, hallitus, työantajan ja  palkansaajan edustajat,  ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten keskimääräistä eläköitymisikää pitää nostaa kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.  Keinoista vain ollaan eri mieltä.

Hallitus ja työnantaja tarjoavat keppiä, siis eläkeiän suoraviivaista nostoa, eläketason leikkauksia ja etuuksien heikentämisiä.
Työuria ei kuitenkaan pidennetä pakkokeinoin ja työntekijöitä loppuun polttamalla vaan parantamalla työelämän laatua, työntekijöiden jaksamista ja terveyttä sekä vahvistamalla heidän osaamistaan kouluttamalla.  Suurin ongelma ei ole vanhuuseläkeikä vaan se, että vuosittain tuhannet ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52 vuoden iässä.

Työuria pidennetään paremmin toimilla, jotka kohdentuvat sekä työelämää edeltävään aikaan, työelämään ja ikääntyvien sekä osatyökykyisten työskentelymahdollisuuksiin. Yksi keino on lisätä työntekijöiden oikeuksia ja mahdollisuuksia lyhentää työaikaansa määräajaksi eri elämäntilanteista johtuvista syistä. Syitä voivat olla muun muassa opinnot, lasten hoitojärjestelyt ja työssä jaksaminen. Osa-aikalisäjärjestelmää uudistamalla pystytään myös helpottamaan nuorten työllistymistä ja tukemaan samalla ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista. On rikkautta jaksaa ja viihtyä työssä.

Hyvä toverit!

Nykyinen ja sitä edeltävät hallitukset ovat harrastaneet järjestelmällisesti veropohjan kaventamista 90-luvun puolivälin jälkeen. Se ja veronalennukset muovaavat perinnemaisemaa, jossa tuloerot rehottavat. Tuloerojen kasvu taas lisää turvattomuutta ja levottomuutta.  Meidän on syytä olla huolissaan myös hyvinvointipalveluista ja perusturvasta, koska verotus on niiden rahoittamisessa avainasemassa.

Tarvitsemme veroremontin, joka pohjaa nykyistä oikeudenmukaisempaan verotukseen ja jolla varmistetaan veropohjan laajuus. Ei ole oikein, että palkansaajia, työttömiä ja eläkeläisiä syrjitään verotuksessa pääomatuloilla elävien hyväksi. Pääomatuloja pitää palkkatulojen tapaan verottaa progressiivisesti ja niistä pitää periä myös kunnallisveroa. Lisäksi veronmaksajien rahojen pumppaaminen julkisen sektorin kautta yksityisen sektorin voitoiksi ja monikansallisille yrityksille muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen kautta pitää saada aisoihin.
Tasa-arvoiset ja laadukkaat julkiset palvelut ovat mitä suurinta rikkautta. Ihmiset arvostavat hyviä julkisia palveluita muun muassa terveyspalveluita ja tasa-arvoista koulutusta ja ovat valmiita rahoittamaan niitä veroilla.

Hyvät toverit!

Vanhuspalvelumme ovat tällä hetkellä alimitoitettuja. Se näkyy niin täällä Järvenpäässä kuin muissakin kunnissa. Samaan aikaan Suomessa on menossa vanhusralli, jossa vastoin tahtoaan jo laitoksissa pitkään asuneita sairaita ja vanhoja ihmisiä siirretään laitoksista toisiin ja takaisiin koteihin kuin matkalaukkuja tavaraterminaalissa.

Väestön vanhetessa on toki mietittävä erilaisia keinoja vanhusväestön hoitamiseksi laitoshoidon vaihtoehdoksi ja rinnalle. Mutta, jos ihminen on jo asettunut kodiksi laitokseen, on vanhuksen mielipidettä kunnioitettava hänen sijoituspaikastaan, jos se suinkin vain on mahdollista. Järvenpäässäkään vanhuspalvelujen rakennemuutosta ei voi perustella luonnonvoimien kaltaisella pakolla. Siksi voimme edetä rauhallisempaan tahtiin myös inhimilliset tekijät huomioiden.

Koska lakisääteistä pakkoa ei vanhuspalvelujen järjestämiseen ole, kunnat säästävät niissä. Vanhusten oikeus hoivaan ja hoitoon on säädettävä vanhuspalvelulaissa, ja samalla on taattava rahoitus kunnille. Vanhusten palveluja ei voi jättää heidän itsensä varaan, koska noin puolet nykyisistä eläkeläisistä saa eurooppalaisen köyhyysrajan alapuolelle jäävää eläkettä. Heillä ei ole varaa ostaa palveluja yksityisiltä markkinoilta.

Hyvät toverit!

Ensi keväänä järjestetään eduskuntavaalit. Niiden jälkeen muodostettava hallitus joutuu ensi töikseen katsomaan perinnemaisemaa, jossa rehottavat eriarvoisuus, työttömien armeija, leipäjonot, turvattomuus ja hyvinvointiyhteiskunnan tukipilareiden  ja rakenteiden rauniot. Siinä maisemassa ihmisiä on nöyryytetty riittämättömällä sosiaaliturvalla, terveydenhuollolla ja asunnottomuudella. Siinä maisemassa katselemme uraanikaivoksia ja ydinjäteluolastoja. Se maisema on yksinkertaisesti kolkko, mutta se on se maisema, jonka liikemiesten rahoin junailtu hallitus on kyennyt tarjoamaan.

Mielestäni suomalaiset eivät ole ansainneet tätä, mutta on täysin äänestäjien käsissä, millaiseksi yhteiskunnallinen perinnemaisemamme jatkossa muovautuu. Jatkuvatko porvarien viitoittama yhteiskunnallinen eriarvoisuus tai työmarkkinoiden levottomuus. Entä miten käy eläke- ja työttömyysturvajärjestelmille tai julkisille hyvinvointipalveluille?

Vasemmiston perinnemaisemassa vaalitaan tasa-arvoa, turvallisuutta ja jaksamista  sekä työn ja vaurauden jakamista. Siitä maisemasta kansalaiset voivat ammentaa elämänsä rakennuspilarit. Tasa-arvo on arvoista ehkä merkittävin eivätkä ihmiset halua, että kukaan joutuu pelkäämään terveytensä tai lastensa tulevaisuuden puolesta. Tasa-arvo tuo arjen turvallisuutta.
Vasemmiston perinnemaisema on rikkautta, jonka arvo kestää ja jolla on muutakin arvoa kuin rahallinen arvo.

Solidaarista ja Hauskaa Vappua kaikille!

VALTUUSTOALOITE

VASEMMISTOLIITTO

HENKILÖSTÖEDUSTUS KUNNAN JOHTORYHMISSÄ

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. Se oli jatkoa aikaisemmalle suositussopimukselle yt -toiminnasta kunnissa. Lain tarkoituksena on

- edistää yhteistoimintaa

- mahdollistaa henkilöstön osallistuminen; toiminnan kehittämiseen, päätösten valmisteluun tuloksellisuuden ja työelämän laadun edistämiseen

- toimia johtamisen välineenä

- vaikuttaa avoimeen vuorovaikutukseen ja tehostaa tiedonkulkua KUUMA-kuntien henkilöstöryhmien toimesta käynnistettiin hanke yhteistoimintajärjestelmien ja -käytänteiden arvioinnista KUUMA-kunnissa ja KUUMA-tasolla. Hanke toteutettiin alkuvuodesta

2008 ja tulokset julkaistiin syyskuussa 2008. Hankkeen toteutti Pro Human Resources OY:stä Jari Salomaa ja hankkeeseen saatiin mm. TYKESIN rahoitusta.

KUUMA -kunnista Nurmijärvellä ja Mäntsälässä on useamman vuoden ollut kunnan johtoryhmässä/-ryhmissä henkilöstöjärjestöjen edustus. Tehdyn hankkeen suosituksissa yhteistoimintamenettelyjen harmonisoimiseksi KUUMA-kunnissa pidetään tärkeänä, että henkilöstön edustus johtoryhmässä/-ryhmissä muissakin KUUMA-kunnissa toteutetaan ja näin mahdollistetaan em. lain toteutuminen.

Me allekirjoittaneet Järvenpään kaupunginvaltuuston jäsenet esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin henkilöstön edustajien osallistumisen mahdollistamiseksi kaupungin johtoryhmissä. Henkilöstön edustus tulee aina huomioida muutettaessa tai uudistettaessa kaupungin organisaatiota tai niiden osia.

Järvenpäässä 26.1.09

Ossi Kaminen ja 14 muuta valtuutettua

—————————

Yläkoululaisille lukittavat säilytyslokerot

Valtuustoaloite 2.3.2009

Esitän, että Koivusaaren koulun ja Järvenpään yhteiskoulun 7.–9:nsien luokkien oppilaita varten asennetaan henkilökohtaiset lukolliset säilytyslokerot.

Luokka-asteilla 7–9 koulureppu tai -laukku on kohtuuttoman raskas, mikä voi aiheuttaa mm. tuki- ja liikuntaelinten kipuilua. Kouluterveys 2009: Järvenpään kuntaraportista selviää, että viikoittaiset niska- tai hartiakivut ovat yleistyneet ja niistä kärsii 32 % lukion ja yläasteen oppilasta. Viikoittainen päänsärky vaivaa 29 % koululaisista. On vaikea päätellä suoraan tutkimustuloksista, mikä osuus raskailla koulurepuilla on näihin vaivoihin, mutta eivät ne ainakaan helpota oireita.

Lokerot mahdollistaisivat nykyistä kevyemmät koulumatkat ja -päivät: Lokeroon voi jättää henkilökohtaisten tavaroiden lisäksi ne kirjat ja vihkot, joista ei ole tullut läksyjä esimerkiksi seuraavaksi päiväksi. Lisäksi oppilaiden ei tarvitsisi kantaa kaikkia tavaroita mukanaan vaihtaessaan koulupäivän aikana aineluokasta toiseen. Oppilas voi joutua koulupäivän aikana vaihtamaan luokkaa jopa joka tunti. Lokerot ehkäisevät myös varkauksia. Oppilailta on kadonnut kouluista muun muassa takkeja ja rahaa.

Lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus käydä koulua ilman pelkoa henkilökohtaisten tavaroiden katoamisesta ja ilman turhaa fyysistä kuormitusta. Aikuisten kohdalla samasta asiasta puhuttaisiin työsuojeluongelmana.

Maarit Uusikumpu ja 20 valtuutettua

 

———

Vanhusten kauppakassit Järvenpään nollasummapelissä

Julkaistu Keski-Uusimaassa 23.6.2009

Järvenpään sosiaali- ja terveyslautakunnan (sotela) enemmistö päätti esityksestäni, että vanhusten kauppakassipalvelu säilyisi maksuttomana pienituloisille. Pääosin hyvätuloiset kaupunginhallituksen jäsenet päättivät otto-oikeudella yksimielisesti, että maksut laitetaan kaikille, siis niillekin, joiden kuukausitulot ovat alle köyhyysrajan.

Kaupungin kotihoidon työntekijä on aiemmin hoitanut kauppaostokset vanhuksille ja palvelu on ollut maksuton. Jatkossa kauppakassit vanhuksille tuo yksityinen yritys. Yhden kauppakassin tuominen kotiin maksaa vanhukselle 6,10 tai 9,99 euroa tuloista riippuen.

Osa nykyisistä kaupungin hallituksen jäsenistä on ollut laatimassa Järvenpään uutta johto- ja hallintosääntöä, joka astui voimaan vuoden alusta. Siinä on lisätty lautakuntien autonomiaa päättää maksujen määräämisestä, niiden helpotuksista ja vapautuksista. Autonomian rajat tulivat vastaan kuudessa eurossa. Toisaalta kevään aikana sotelan on annettu päättää Kiljavan sairaalan ehkä Kankkulan kaivoon uppoavista miljoonista ja Haarajoen vuokrapäiväkodista, jonka kustannukset ovat vuositasolla noin 240 000 euroa.

Järjestin omatoimisen ”kyselytunnin” joillekin kaupunginhallituksen jäsenille kuullakseni otto-oikeuden perusteet. Kuulin, että Järvenpäässä pelataan nollasummapeliä. Tämä tarkoittaa, että minun olisi pitänyt esityksessäni kertoa, mistä muualta nyt köyhiltä kynittävät rahat voi ottaa, jos maksua ei peritä. Kuulin myös, että esityksessäni oli strategioiden yhteentörmäys. Strategian mukaista oli se, että esitykseni tukee vanhuksen selviytymistä kotona, mutta strategian vastaista se, että se olisi lisännyt kaupungin menoja.

Tosiasiassa kauppakassipalvelun säilyttäminen maksuttomana pienituloisille ei olisi lisännyt menoja vaan olisi taloudellisesti merkinnyt jotakuinkin plusmiinusnollaa entiseen verrattuna. Sen sijaan Haarajoen päiväkoti varmuudella tuo lisämenoja toimialan budjettiin, koska sitä ei ollut sisällytetty sinne aiemmin. Kun sinänsä tärkeä päiväkotihanke oli edessämme päätettävänä, ei pelattu nollasummapeliä. Missään ei mainittu, mistä ja miltä ryhmältä rahat näihin menonlisäyksiin otetaan.

Mutta, millaista moraalista ja strategista nollasummapeliä on, että kaupunginhallitus haaskaa voimavarojaan näpertelemällä köyhien kukkarolla kuuden euron kimpussa. Samaan aikaan elinvoimaisen kulttuurikaupungin imago hupenee negatiivisessa julkisuuskierteessä milloin henkilöstöpolitiikan, milloin vanhushuollon tai johtamiskriisin vuoksi.

Yhden vinkinkin kyselytunnilla kuulin.  Kauppakassipalvelusta kunta voisi kehittää itsenäisesti tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa mallia, jossa työllistetään nuoria työttömiä tai työttömyysuhan alaisia. Ei hassumpi idea.

 

Maarit Uusikumpu
valtuutettu (vas)
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

——-

Oma koti kuuluu kaikille

Julkaistu Keski-Uusimaassa 18.3.2010

Nimimerkki Tyttö 14 vuotta kysyit Keski-Uusimaassa (14.3.2010): ”Miksi meillä ei ole kotia?” Kerroit, että olet asunut äitisi ja työttömän veljesi kanssa mummosi luona hänen kaksiossaan jo yli kaksi kuukautta. Olen pahoillani perheesi ja kaikkien niiden puolesta, jotka joutuvat elämään ilman omaa kotia. Enkä valitettavasti voi kirjoituksessani tarjota perheellesi kotia, mutta haluan kertoa sinulle Järvenpään asuntotilanteesta.

Vuokra-asuntoja on kyllä rakennettu, mutta ei tarpeeksi, koska Järvenpää on suosinut viime vuosina omistusasumista. Järvenpäässä asunnoista 63 prosenttia on omistusasuntoja, kun koko Uudenmaan asuntokannasta niitä on keskimäärin 54 prosenttia.

Suosimalla omistusasumista vuokra-asuntojonot kasvavat kasvamistaan. Järvenpäässä asuntojono pelkästään Mestariasuntojen asuntoihin kasvoi vuoden aikana 219 hakijalla. Viime marraskuussa aktiivisia asunnonhakijoita oli Mestariasuntoihin 996, kun vuonna 2008 heitä oli 777. Asunnottomina oli Järvenpäässä viime joulukuussa viitisenkymmentä henkilöä. Suurin osa heistä oleskeli tilapäisesti perheesi tavoin sukulaisten tai tuttavien luona.

Järvenpään vuokra-asuntopulaa selittää osin se, että Järvenpäässä on ollut pulaa sopivista vuokra-asuntotonteista. Lepolan ja Myllyn alueilla tilannetta saadaan korjattua hieman, koska alueille rakennetaan myös vuokra-asuntoja. Lisäksi vuokra-asuntoja rakennetaan  Saunaniityn alueelle.

Järvenpää on sitoutunut Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimuksessa tuottamaan vuosina 2008–2017 keskimäärin 500 asuntoa vuosittain, joista vuokra-asuntojen osuus on 20 prosenttia eli 100 asuntoa. Tavoite on kirjattu myös Järvenpään asuntopoliittiseen ohjelmaan, joka hyväksyttiin parisen viikkoa sitten valtuustossa.

Sadan asunnon tavoite on liian pieni. Ei ole nähtävissä tekijöitä, jotka vähentäisivät lähivuosina vuokra-asunnonhakijoiden määrää. Lisäksi pitäytyminen vain sadassa asunnossa vinouttaa tilannetta lisää. Jotta vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta pysyisi ennallaan, pitäisi vuosittain rakentaa uutta 140–150 vuokra-asuntoa. Sata asuntoa vuodessa tarkoittaa, että Järvenpään asuntokannasta vuokra-asuntojen osuus tulee olemaan entistäkin pienempi, mikäli vanhaa asuntokantaa ei muuteta vuokra-asunnoiksi.

Esitin valtuustossa asuntopoliittiseen ohjelmaan, että vuokra-asuntojen osuutta lisättäisiin 20 prosentista 25 prosenttiin. Tätä mieltä ovat olleet myös kaupunginhallituksessa vaikuttavat demarit ja vihreät. 24 valtuutettua olisi halunnut lisätä vuokra-asuntojen määrää kaupungissamme, 25 oli vastaan, yksi oli poissa ja yksi ei osannut sanoa mielipidettään.

Järvenpään torilla vietettiin viime lokakuussa asunnottomien yötä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Järvenpään kaupunki, Järvenpään seurakunta, Sininauhasäätiö ja Diak. Paikalla oli myös kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja muutama paikallinen päättäjä. Puheissa pidettiin yllä huolta vuokra-asunnoista ja asunnottomuudesta. Huoli on hyvä alku, mutta se ei riitä. Päättäjiltä tarvitaan myös todellista tahtoa hoitaa asia kuntoon ja katsoa tilannetta asunnontarvitsijan näkökulmasta. Nyt asiakkaan tarve on – surullista kyllä – unohdettu ja asuntopolitiikassa jylläävät kovat arvot koko pääkaupunkiseudulla. Rikkaiden haalimisesta asukkaiksi on tullut kuntien haaveuni. Vuokra-asuntopula pitää huolen myös siitä, että vuokra-asumisen hinta pysyy korkealla.

Toivon kuitenkin, että perheesi saa oman kodin mahdollisimman nopeasti, koska oma koti kuuluu mielestäni kaikille.

Maarit Uusikumpu
kaupunginvaltuutettu (vas.)
Järvenpää

—————————————

Aloite valtuuston koollekutsumiseksi asiassa Kivipuisto

Kuntalain 54 § 2 momentin mukainen aloite valtuuston koollekutsumiseksi

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kuntalain 54 § 2 mom mukaan valtuusto kutsutaan koolle saamaan selvitys Kivipuiston asukkaiden tilanteesta ja säätiön kokonaistilanteesta sekä antamaan tarvittavat valmisteluohjeet jatkotoimenpiteille.

Perustelut: Kuntalain 54 § 2 mom mukaan valtuusto on kutsuttava koolle, kun vähintään neljäsosa (Järvenpäässä 13 valtuutettua) valtuutetuista sitä pyytää ilmoittamaansa asian käsittelyä varten. Kuntalain mukaan esityksemme on käsiteltävä kiireellisenä.

Lisäperusteluna haluamme kiinnittää huomiota siihen, että poikkeuksellisen suurta kansalaiskiinnostusta ja mediahuomiota herättäneitä Kivipuiston asukassiirtoja ei ole tuotu poliittisille päättäjille arvioitavaksi riittävässä laajuudessa. Muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet ovat saaneet kuulla asiasta vain kaupungin virkamiehen esittelyn.  Kivipuisto-säätiön hallituksen näkökulma on jäänyt näin kuulematta.  Valtuutetut ovat mielestämme jääneet vaille riittävää tietoa ja olleet liiaksi vain lehtitietojen varaan. Lisäksi on syytä epäillä, että asianosaisten näkökulmaa ei ole huomioitu riittävästi ja Järvenpään strategiaan kirjattu asiakaslähtöisyys on unohtunut.

Esityksemme käsittelyssä on huomioitava muun muassa seuraavaa:
- Valtuutetuille on kerrottava  Kivipuiston alkuperäinen toimintaidea ja miten toimintaideaa ollaan nyt muuttamassa.
- Valtuustoon on kutsuttava kuultavaksi myös Kivipuisto-säätiön hallituksen edustaja tai edustajia.

Liite 1. Geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelän asiantuntijalausunto muuton vaikutuksista vanhusten toimintakykyihin ja hyvinvointiin.

Järvenpäässä 14.4.2010

 

Maarit Uusikumpu (vas) ja 18 valtuutettua

 

Liite 1  kuntalain 54 § 2 momentin mukaiseen aloitteeseen valtuuston koollekutsumiseksi

ASIANTUNTIJALAUSUNTO MUUTON VAIKUTUKSISTA VANHUSTEN TOIMINTA-KYKYIHIN JA HYVINVOINTIIN

Asiantuntijuuteni

Olen geriatrian erikoislääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Minulla on todetut professorin pä-tevyydet kolmessa oppiaineessa: geriatriassa, kansanterveystieteessä ja yleislääketieteessä. Olen vuodesta 1988 lähtien toiminut yliopiston professorina, ensin kahden vuoden ajan kansanterveystieteen professorina ja vuodesta 1990 lähtien yleislääketieteen professorina. Tutkimustyöni olen aloit-tanut vuonna 1978, ja olen suorittanut ja johtanut neljä laajaa iäkkäiden ja vanhusten terveyttä, toi-mintakykyä ja sairauksia käsittelevää kliinis-epidemiologista tutkimusta sekä kuusi laajaa iäkkäiden ja vanhusten sairauksien ja toimintakyvyttömyyden ehkäisyä sekä sairauksien hoitoa ja kuntoutusta ja vanhuspalveluiden laatua ja kustannuksia käsittelevää tutkimuskokonaisuutta.

Kansainvälisten tieteellisten julkaisuitteni määrä on yli 300 ja suomenkielisten tieteellisten julkaisuitteni määrä on lähes 200. Olen yksin kirjoittanut neljä oppikirjaa vanhusten hoidosta ja olen osallistunut kahden muun oppikirjan kirjoittamiseen sekä kirjoittanut artikkeleita kahdeksaan muuhun vanhustenhoitoa käsittelevään oppikirjaan. Olen ohjannut 41 väitöskirjatutkimusta vanhusten toimintakyvyn edistä-misestä, terveydestä, sairauksista, hoidosta sekä kuntoutumista. Olen osallistunut useiden kansainvälisten ja EU:n tutkijaryhmien toimintaan ja edustanut Suomen vanhustenhuollon asiantuntijuutta EU:n kokouksissa.

Lausuntoni
Kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset ovat kiistattomasti osoittaneet muutoksen, erityisesti asunnon muuton ja sosiaalisen yhteisön muutoksen, kielteiset vaikutukset vanhusten fyysiselle, älylliselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle toimintakyvylle, terveydelle ja elämänlaadulle. Muistisairautta tai dementiaa sairastavat kuuluvat kaikista hauraimpiin vanhuksiin, ja muuton vaikutukset heidän toimintakykyynsä ja hyvinvointiinsa ovat voimakkaat. Muutto on kuitenkin ongelmallinen kaikille muillekin iäkkäille. Asunnon muuttoon liittyy yleensä laaja sosiaalisen yhteisön muutos. Vanhain-kotiasunnon tai ympärivuorokautisen palvelutaloasunnon sekä sen henkilökunnan ja asumistoverei-den vaihtuminen on todella iso muutos. Se herkästi johtaa vanhan ihmisen masennukseen, muistin heikkenemiseen, sekavuuteen, kaatumisiin ja kaatumisvammoihin. Lisänä on se, että muutoksen aiheuttamaa vanhuksen surua ja siitä johtuvaa käyttäytymisen muuttumista usein virheellisesti pidetään psyykkisenä häiriönä, ja vanhusta epäasianmukaisesti ryhdytään ”hoitamaan” psyykenlääkkeillä. Tämä vuorostaan lisää muistin heikkenemisen, sekavuuden ja kaatumisvammojen vaaraa ja saattaa jopa johtaa vanhuksen liikuntakyvyn täydelliseen menettämiseen ja hoidon tarpeen lisääntymi-seen.

Vanhusten pitkäaikaispalveluita, esimerkiksi palveluasumista, tehostettua palveluasumista, ryhmäasumista, vanhainkotihoitoa tai pitkäkestoista laitoshoitoa järjestettäessä asunnon ja henkilökunnan pysyvyyden tulee ehdottomasti kuulua laatukriteereihin.
Asunnon muuton vaikutukset vanhusten sekavuustilojen, kaatumisten ja kaatumisvammojen lisään-tymisenä eivät ole ongelmallisia pelkästään vanhuksille ja heidän omaisilleen. Ne lisäävät hoitohen-kilökunnan työmäärää ja stressiä ja näin altistavat heitä sairauslomien tarpeeseen ja jopa loppuun palamiseen. Ne tuovat lisäkustannuksia kunnille lisääntyneiden terveyspalveluiden kustannusten kautta. Vanhusten hoitopaikkojen vaihtuminen on taloudellisestikin tarkasteltuna virheellistä kuntatalouden hoitoa.

Turussa, maaliskuun 28. päivänä 2010
Sirkka-Liisa Kivelä
Geriatrian erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Yleislääketieteen professori
Turun yliopisto, yleislääketiede
Lemminkäisenkatu 1, 20014 Turun yliopisto
Puh. 040 503 9151
e-mail sirkiv@utu.fi
http://www.med.utu.fi/yleislaak/kivela/

JÄRVENPÄÄN VASEMMISTOLIITON KUNTAVAALIOHJELMA 2009 – 2012

Viihtyisä, hyvien peruspalvelujen energiatehokas Järvenpää

Järvenpään Vasemmistoliitto tavoittelee viihtyisää Järvenpäätä, jossa on tarjolla hyvät ja kattavat peruspalvelut kaikille väestöryhmille. Lisäksi tavoitteenamme on monimuotoisen asuntotarjonnan lisääminen ja energiatehokas Järvenpää. Kaupunkilainen voi tehdä ympäristön kannalta myönteisiä ratkaisuja, mutta kaikkea emme voi sälyttää asukkaiden niskaan. Kaupungin ratkaisuilla on suuri vaikutus kaupunkilaisten jättämään ekologiseen jalanjälkeen.

Keskeiset teemat

Ei terveyskeskusmaksujen korotuksille

Energiatehokas Järvenpää

Turvallista, sujuvaa ja edullista joukkoliikennettä

Otetta maapolitiikkaan

Rakentaminen demokraattiseen valvontaan

Enintään 20 oppilasta luokkaan

Vastuu pakolaisista on yhteinen

Kulttuuria ei saa unohtaa

Kuntayhteistyötä tiivistettävä

Lasten ja nuorten kunta

Kuntatalous

Peruspalveluihin lisää voimavaroja

Järvenpään tulee turvata asukkailleen helposti ja nopeasti saatavat maksuttomat tai kohtuuhintaiset peruspalvelut, jotka tuotetaan kaupungin omalla ammattitaitoisella henkilökunnalla. Meille kunnan työntekijät eivät ole kuluerä, vaan arvokkaita kuntalaisten hyvinvointia lisääviä ihmisiä.

Henkilöstöstä on pidettävä huolta, ja määräaikaiset työsuhteet on muutettava toistaiseksi voimassa oleviksi.

Seuraavan vaalikauden tärkeimpiä asioita on uuden terveystalohankkeen käynnistäminen. Kannatamme terveystalon rakentamista keskusta-alueelle. Uuden terveystalon vuoksi ei kuitenkaan saa lopettaa hammashoitolaa ja neuvolaa Jampasta.

Peruspalveluiden tulee tukea asukkaiden hyvinvointia ja ihmisarvoista elämää kaikissa elämänvaiheissa. Esimerkiksi ikääntyneille ja vajaakuntoisille tulee turvata mahdollisuus asua mahdollisimman pitkään omassa kodissa, mikäli he niin haluavat.

Sosiaalipalveluihin ja terveydenhoitoon on palkattava lisää työntekijöitä hoitamaan niin kasvavaa ikääntyvien joukkoa kuin uusiakin sukupolvia. Järvenpää on huolehdittava vetovoimaisuudestaan työnantajana.

Kouluterveydenhuoltoon ja oppilashuoltoon on lisättävä resursseja ammattitaitoisen henkilökunnan palkkaamiseen.

Kunnallista päivähoitoa on kehitettävä.

Ei terveyskeskusmaksujen korotuksille

Vasemmistoliitto ei hyväksy hallituksen esittämiä terveyskeskus- ja päivähoitomaksujen korotuksia. Järvenpään vasemmisto teki kunnallisaloitteen, jotta terveyskeskusmaksujen korotuksista luovuttaisiin Järvenpäässä. Terveyserot ovat liian suuria eri sosiaaliryhmien välillä ilman korotuksiakin. Valitettavasti Järvenpään sosiaali- ja terveyslautakunta päätti korottaa maksuja elokuun alusta alkaen toisin kuin naapurikunta Kerava, joka jätti korotukset tekemättä. Tavoitteemme on saada maksuton perusterveydenhuolto Järvenpäähän tulevan vaalikauden aikana.

Energiatehokas Järvenpää

Vasemmistolaisessa kaupunkisuunnittelussa otettaan huomioon laaja-alaisesti kaavoitus, asuminen, hankinnat ja liikkuminen myös energiatehokkuuden näkökulmasta. Tavoitteeksi tulee asettaa energiatehokas Järvenpää. Kaupunkilaisella ei ole mahdollisuutta olla energiatehokas, jos kaupunki kaavoittaa liian hajautetusti, joukkoliikenne ei toimi tai palvelut katoavat kauas asuinalueilta.

Siksi kannatamme rakentamista joukkoliikenneväylien varteen, matalaenergiarakentamista, joukkoliikennettä ja uusiutuvaa energiaa. Parasta energiaa on kuitenkin säästetty energia.

Turvallista, sujuvaa ja edullista joukkoliikennettä

Joukkoliikenteeseen on satsattava nykyistä enemmän, ja siitä pitää tehdä kannattava ja houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle, siksi

- Järvenpään on toimittava tavoitteellisesti lisäraiteen saamiseksi Järvenpäähän asti ja junien vuorovälien tihentämiseksi

- Järvenpään tulee etsiä toimivia joukkoliikennemuotoja kaupunkilaisten liikkumistarpeisiin,

- YTV-aluetta on laajennettava joukkoliikenteessä Järvenpäähän,

- joukkoliikenteen lippujen hinnat pitää laskea kohtuulliseksi. Pitkällä tähtäimellä Keski-Uusimaata pitäisi kokeilla asteittain ilmaisen joukkoliikenteen alueena.

Otetta maapolitiikkaan

Järvenpään kaupungin kehityksen heikko lenkki on huonosti hoidettu maapolitiikka. Sillä on laajamittaisia ja negatiivisia vaikutuksia kuntatalouteen, kaavoitukseen, rakentamiseen, asumiseen ja elinkeinoelämään. Järvenpään maapolitiikkaan on saatava muutos. Rakentamista varten on harkittava myös yksityisten maiden lunastamista. Kannatamme vireillä olevien osakuntaliitosten (Ristikytö ja Purola) toteuttamista.

Rakentaminen demokraattiseen valvontaan

Rakennettava on, mutta vaikuttaa siltä, että Järvenpään kaupungin johdolle on tärkeämpää suurten rakennusliikkeiden voittojen maksimointi kuin asuntopulan helpottaminen. Rakennusyhtiöistä käsin johdettu rakentaminen lisää asumisen eriytymistä ja pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Järvenpäässä on vallalla pyrkimys tuottaa asuntoja ja asuinalueita lähinnä hyvätuloisille.

Tuemme erilaisten asuntomuotojen sijoittamista tasapuolisesti ympäri kaupunkia ja vuokra-asuntotuotannon (myös kaupungin) lisäämistä. Jätimme asiasta keväällä kunta-aloitteen, ja olemme keränneet adressia, jossa perätään monimuotoista asuntotuotantoa ja vuokra-asuntojen osuuden lisäämistä Järvenpäässä. Pääkaupunkiseudulla on huutava pula vuokra-asunnoista, mutta Järvenpää ei näillä näkymin pidä kiinni edes MAL-sopimuksesta, jonka valtuusto hyväksyi viime keväänä. Sen mukaan kaikille uusille alueille tulisi rakentaa asuntokannasta vuokra-asuntoja vähintään 20 %. Kaupunkia ei kuitenkaan tule kehittää vain kasvun ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vaan nykyiset järvenpääläiset pitää myös huomioida. Rakentamisessa pitää kuitenkin huomioida myös lasten liikunnan ja ulkoleikkien tarve ja riittävästi viheralueita virkistyskäyttöön.

Eniten vuokra-asuntopulasta kärsivät pienituloiset, jotka tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Ei ole järkevää velkaannuttaa ihmisiä asuntolainoilla pankkien torppareiksi. Nykyisessä, pätkätyön ja epävarmojen työsuhteiden pyörityksessä asuntolaina on suuri riski.

Enintään 20 oppilasta luokkaan

Kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton opintie on työväenliikkeen suursaavutus. Laadukkaan opetuksen turvaaminen ei onnistu liian suurissa ryhmissä. Esitämme luokkakoon rajaamista alakoulussa 15 – 20 oppilaaseen ja yläkoulussa 25 oppilaaseen. Olemme periaatteessa erityisopetuksen integraation kannalla, mutta opettajille pitää taata riittävästi tukea ja koulunkäyntiavustajia. Näin voidaan ehkäistä, ettei osa oppilaista jää vaille riittävää huomiota, putoa vauhdista ja syrjäydy.

Emme kannata Keskuskoulun lakkauttamista, vaan sen käytön monipuolistamista. Lapsilta ei saa viedä oppimisympäristöä kevyin taloudellisin perustein.

Lasten ja nuorten kunta

Järvenpään on huomioitava lapset ja nuoret kaikessa toiminnassaan (mm. kaupunkisuunnittelussa, joukkoliikenteessä, asumisessa).

Nuoria on kuunneltava heitä koskevissa asioissa ja osallisuutta vahvistettava. Koulukiusaamiseen on kehitettävä seuraamis- ja puuttumiskeinot.

Nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, mutta turhautuvat, jos eivät saa ääntään kuuluviin. Tämä saattaa harhauttaa luulemaan, että asioihin voi vaikuttaa nopeasti väkivallan keinoin. Kouluissa olisikin opetettava väkivallattoman vaikuttamisen keinoja. Nuorten ja lasten mielenterveysongelmat tulisi ottaa tosissaan. Nuoria pitää rohkaista ottamaan aikuisten kanssa puheeksi, jos ystävän käytös huolettaa (esim. uhkaava tai poikkeuksellisen vetäytyvä käytös).

Vastuu pakolaisista on yhteinen

Seuraavalla vaalikaudella Järvenpään pitää kantaa muiden kuntien tavoin vastuuta pakolaisista. Järvenpää on ottanut pakolaisia vastaan viimeksi 90-luvun lopulla. Ennen työperäisen maahanmuuton lisäämistä pakolaiskeskuksiin unohdetuille pitää antaa mahdollisuudet työhön ja normaaliin elämään. Kuntien pitää terästäytyä vaatimaan valtiolta kohtuulliset korvaukset maahanmuuttajista aiheutuneista kustannuksista. Nyt korvaukset ovat jämähtäneet 90-luvun puolivälin tasolle.

Maahanmuuttajien mahdollisuuksia kaupungin päätöksentekoon tulee vahvistaa.

Kulttuuria ja liikuntaa ei saa unohtaa

Järvenpääläiset ovat saaneet nauttia vireästä kulttuurielämästä ja hyvistä kirjastopalveluista. Toimimme kulttuuri- ja liikuntapalvelujen edelleen kehittämisen puolesta. Kulttuuritarjonnassa tulisi huomioida myös palvelutaloissa asuvat vanhukset. Heille tulisi tarjota viikoittaisia kulttuuriesityksiä ja -toimintaa.

Lapsille pitää tarjota mahdollisuus säännöllisiin kulttuurielämyksiin läpi vuoden ja niissä paikoissa, joissa lapset ovat eli kouluissa ja päiväkodeissa.

Pidämme tärkeänä lenkkipolkujen, latujen ja luistelupaikkojen hyvää hoitoa, mutta liikunta on muutakin kuin suorituspaikkojen ylläpitoa. Järvenpää tarvitseekin oman liikuntapoliittisen ohjelman, jossa lähtökohtana on liikunnan merkitys terveydelle, työkyvylle ja hyvinvoinnille.

Kuntayhteistyötä tiivistettävä

Vasemmistoliitto tekee yhteistyötä naapurikuntien ja Kuuma-kuntien vaikuttajien kanssa. Kuntayhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä on jatkettava kuntalaisten ehdoilla, ei vain talouden tarpeista lähtien. Yhteishankinnoilla ja kuntapalvelujen keskittämisellä voidaan hakea taloudellista säästöä, mutta vain sillä ehdolla, että palvelut eivät katoa kuntalaisten ulottumattomiin. Seuraamme kuntayhteistyötä ja tuemme hankkeita, jotka parantavat järvenpääläisten palveluja. Tavoitteemme on oman edustajan saaminen Kuuma-kuntien päättäviin elimiin. Edustajat Kuuma-elimiin tulisi valita kaikista Kuuma-kunnista ja poliittisista valtuustoryhmistä.

Vammaisille ja osatyökykyisille töitä

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kymmenettuhannet vammaiset tai osatyökykyiset henkilöt haluaisivat osallistua työelämään. Tällä hetkellä useimmat heistä joutuvat elämään jonkin vähimmäissosiaaliturvaetuuden varassa. Vammaisia tai osatyökykyisiä työskentelee vuosikausia työkeskuksissa, kunnissa ja yrityksissä, mutta heille ei makseta kunnon palkkaa. He jäävät myös vaille työsuhteen tuomia perusoikeuksia.

Järvenpää tulisi antaa mahdollisuus erilaisista lähtökohdista käsin osallistua työhön ja muuhun yhteiskunnan toimintaan. Käytännössä tämä tarkoitta sitä, että henkilöstö- ja rekrytointipolitiikassa huomioidaan vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen ja kouluttaminen kunnan omiin tehtäviin. Myös työpaikkojen esteettömyydestä on huolehdittava.

Nuorten ja vaikeasti työllistyvien työllistymistä voidaan edistää perustamalla kaupungin oma sosiaalinen yritys.

Kuntatalous

Hallitus jatkaa jo vuosia kestänyttä hyvätuloisia suosivia veronalennuspolitiikkaa. Tämä on vähentänyt kuntien valtionosuuksia. Monet kuntien on tästä syystä nostettava kunnallisveroaan. Laadukkaiden kunnallisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi keinovalikoimiin kuuluu tarvittaessa myös kunnallisverojen korottaminen. Järvenpään muiden kuntien kanssa yhdessä pitää lisätä painetta hallituksen suuntaan kuntien valtionosuuksien kasvattamiseksi.

On uskallettava ottaa myös lainaa tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi. Sellainen on esimerkiksi uusi terveystalo. Palvelumaksujen korotuksia emme kannata, koska ne osuvat kipeimmin pienituloisiin.

Sydämesi puolella > Vaihda Vasemmalle!

© 2010